Noniin... Helmin astutus on nyt takana hieman yllättävin lopputuloksin... Minun on itsenikin vaikea käsittää vieläkään mitä oikein tapahtui. Sunnuntaina koirat olivat hoitaneet homman kotiin kunnialla ilman mitään sen kummempia ongelmia. Maanantaina siis matkattiin taas morsmaikun luokse kokeilemaan onnea. Ja kaikki menikin hyvin, kunnes koirat eivät meinanneet irrota toisistaan millään. Aikaa kului ja kului ja kului.... ja kului... pian oli mennyt 2 tuntia ja rutkasti ylikin... Koirat irtosivat ja ensimmäinen reaktio Takelta oli kaatuminen ja paniikinomainen alapäähän tarttuminen... Liiankin kovaa. Take puraisi itseään siittimestä. Emme vieläkään tiedä miksi! Ilmeisesti pitkäaikainen nalkissa olo oli puuduttanut Taken kalleudet ja veren uudelleen kiertoon lähtö teki todella kipeää. Noh yhtä kaikki, verta tuli.... ja tuli... ja tuli... Kiisimme hirveää vauhtia sairaalaan, jossa koira kursittiin kasaan. Mutta ei siinä vielä kaikki. Takelta löydettiin sivuääni sydämestä. Ihan kun voimakkaasti vuotava haava haarovälissä ei olisi ollut tarpeeksi...? Take voi nyt viikkoa myöhemmin hyvin, antibiootit ja lepo tekevät ihmeitä. Sivuääni ollaan menossa tutkituttamaan niin pian kuin mahdollista. Tämän enempää en tapahtumia pysty/kykene avaamaan, tilanne oli sekava ja olin itsekkin pienimuotoisessa shokissa tapahtumien ajan...
Sitten lisää *askaa niskaan. Kamin siskolla Pandayan Amiralla on SA. Tämä tieto tuli Taken onnettomuudesta muutaman päivän päästä. Joten musta pilvi leijailee nyt Finninmäen yllä. Jaksaminen on ollut aika nollassa...
Hyviäkin uutisia on tiedossa. Sadako on maksettu ja lennot varattu! Tyttö tulee kotiin 28.8 illalla. Lennän Tanskaan hakemaan neitiä aamusta ja tulen illasta kotiin. Tyttö on kasvanut paljon ja odotankin innolla tytön saamista kotiin.
Tämä päivitys jäi nyt kovin tyngäksi, sillä kirjoitusfiilis ei ole huipussaan. Koetan aktivoitua Sadakon tulon jälkeen, niin että jotain positiivistakin päivittämistä olisi.
