Jääkarhulapsia luvassa!

Nimi kertoo jo kaiken! Eli suunnitelmissamme on astuttaa loppuvuodesta tai alkuvuodesta (juoksuista riippuen) narttumme Hito uroksellamme Neolla. Lisätietoja löytyy täältä

Vaasa KV 13.4.2013

Jostain kumman syystä (jota en enää muista) suostuin lähtemään jälleen kerran aamuyöstä matkaan Jenni Pirisen, Jekku-paapan ja muutaman muun henkilön kanssa kohti näyttelykehiä. Tällä kertaa kohteena oli Vaasa. Tämä tarkoitti tietenkin sitä, että aamulla olisi noustava kello 3.00 lenkittämään koirat ja pukemaan päälle. Huh... Yksi elämäni vaikeimmista asioista...! Noh pääsin ajoissa ylös ja Piriset saapuivatkin sovittuun aikaan hakemaan meitä kotiovelta. Olin varannut matkaan ruokaa, rokotustodistukset ja kaiken muun tarvittavan. Istahdimme Kamin kanssa autoon ja matka kohti tuntematonta (Vaasaa) kohti alkoi. Matkassamme oli Jennin ja Jekun lisäksi Jennin sisko Jutta ja Taia, jolla oli matkassaan kaksi karkeakarvaistamäyräkoiraa. Noh matka kesti ruhtinaalliset kolme tuntia... ainakin. Matka sujui mukavasti ja uusi tuttavuus Taia (kennel Tiny Trotter's) osoittautui varsin helposti lähestyttäväksi ja puheliaaksi kaveriksi :) Teimme yhden pysähdyksen matkan aikana, voisinpa kertoa missä, mutta sisäinen navigaattorini oli aivan sekaisin siitä hetkestä kun lähdimme kotiovelta

Noh vihdoin pääsimme näyttelypaikalle ja purimme auton. Sisälle meno ja mäykky kehän laidalle majoittuminen menivät melko kivuttomasti. Olimme ajoissa, joten pääsimme harjoittelemaan tyhjään kehään Kamin kanssa ja kuuntelemaan Jenni-sensein opastuksia. Ennen kehän alkua spottailimmekin tuttuja kasvoja ja ehdimme jonkin verran tutustua uusiinkin ihmisiin. Nämä olivat aikalailla mäykky ihmisiä, mutta ei sen väliä. Opin uutta uudesta rodusta. Botnia halli oli kyllä mitä mainioin näyttelypaikka. Lattian materiaali oli koirille ja ihmisille helppokulkuista ja Kami, joka yleensä aina kyräilee näyttelyissä hyppeli ja juoksenteli iloisesti perässäni harjoittelun aikaan. Olin varustautunut kameralla, sillä kerrankin meillä oli matkassamme "ylimääräinen" käsipari ja että kerrankin saisimme kuvia näyttelystä mukanamme. Otin toki itse aina kun kerkesin. Kykyni valokuvaajana vaativat vielä hieman kehitystä ja sisätilat verottivat hieman nekin. Onneksi seuraavat viikot koulussa vietetäänkin digikuvauksen tunneilla.

Kello lähestyi yhdeksää ja akitojen aika loistaa kehässä läheni. Jenni ja Jekku alkoivat valmistautua ajoissa, mutta Kami sai odottaa aina avoimenluokan nartun vuoroon saakka häkissään. Uroksia oli kaksi, toinen oli matkannut Ruotsista Suomeen, ilmeisestikkin CACIBin perässä. Toinen oli tietenkin iki ihana paappamme Jekku alias Kaakkomäen Kouji. Paapalla noita titteleitä on, mutta nyt kun uusiutuneiden näyttelysääntöjen ansiosta herra pääsee taas kehiin niin miksikäs ei? Kummatkin urokset saivat erinomaisen laatuarvostelun, mutta Ruotsista tullut uros vei voiton. Jekku kuitenkin sai ROP-Veteraanin paikan ja olimme kaikki enemmän kuin tyytyväisiä.

Paappa odottaa kehään pääsyä aamulla

Eena valmistautuu kehään

Ennen meitä kehään oli merkattu meneväksi yksi junioriluokan, yksi nuorten luokan ja yksi avoimen luokan narttu. Nuortenluokan narttu oli estynyt tulemaan, joten kilpailu käytiin kolmen nartun kesken. Kami oli todella hyvällä tuulella ja likka ei oikein malttanut liikkua kehässä. Hienosti kuitenkin meni ja saatiin CACIB sekä VSP:n paikka! Hienoa! Kuvia kokeilimme ottaa parhaamme mukaan ja muutamia hyviä saimmekin. Olimme hyvin hyvin tyytyväisiä päivään, varsinkin kun Taian veteraani narttu oli ROP-Veteraani ja VSP!! Päivä oli kuitattu sillä ja saatoimme siirtyä napostelemaan mukanamme tuomiamme eväitä. Jäimme odottamaan ryhmäkehiä, joista ei kuitenkaan kummiaa osaksemme herunut. Mutta minä puolestäni pääsin randomiksi hätähändleriksi sileäkarvaiselle mäyräköiralle kasvattajakehiin. Eipä sitä kunniaa sieltäkään herunut, mutta kokemuksena ihana ja päätin, että joskus minäkin seison laumani kanssa kasvattajakehissä!!

Päivän päätteeksi ajoimme taas sen vähintään kolmen tunnin matkan kotiin. Kun saavuin kotiin, siirsin kuvat koneelleni ja simahdin sänkyyni lähes välittömästi. Kiitos ja kuitti tästä matkasta Jenni, Jekku, Taia ja Jutta sekä tietenkin mäykky parivaljakko! Onnea ja menestystä tulevalle vuodelle, törmätään taas!

Tulokset:
Tuomari Maianne Holmli, Norja

Urokset:

Kohaku Halne Wzgorze VAL1 ERI SA PU-1 CACIB ROP

Kaakkomäen Kouji VET1 ERI SA ROP-VET PU-2

Nartut:

Vuorenvarman Uniikki JUN EH1

Vuorenvarman Tuhkimo NUO poissa

Vuorenvarman Lilliputti AVO H

Pandayan Axuki VAL1 ERI SA PN-1 CACIB VSP

Kaakkomäen Kouji

Kohaku Halne Wzgorze

Kaakkomäen Kouji

Kohaku Halne Wzgorze

Vuorenvarman Uniikki

Vuorenvarman Uniikki

Pandayan Axuki

Rop ja Vsp

Vuorenvarman Lilliputti

Takestako isä?

Yukiguni no Akisamekou go - Kukanoksan Aka-Me

Taken terveystarkastuksien jälkeen suunnitelmat astuttaa Kukanoksan Aka-Me "Helmi" pojalla ovat varmistuneet. Kummallakin koiralla on 0 polvet ja kyynärät, sekä terveet silmät. Lonkkatuloksia odotetaan vielä Kennelliitosta, mutta kummankin tulokset lähtivät B/Bnä. Hyvältä siis näyttää! Kyseinen yhdistelmä ei tule Jikino Kensha kennelnimen alle, mutta menossa ollaan mukana ;) Pennut syntyvät ja kasvavat nartun omistajien hellässä huomassa Vantaalla. Lisätietoja isästä osoitteesta riina@jikinokensha.com ja emästä, sekä yhdistelmästä osoitteesta ilonappi@hotmail.com. 

Takesta löydät lisää sen omilta sivuilta Jikino Kenshan kotisivuilta

Helmi KoiraNetissä

Yhdistelmä KoiraNetissä