maanantai 29. heinäkuuta 2013

Vaikeuksien kautta voittoon!

Huh mikä viikko meillä on ollutkaan. Taken morsian Helmi on ollut meillä astutettavana nyt viikon. Sen juoksut alkoivat torstaina 11.7, josta lähdimmekin laskemaan päiviä. Kymmenen, yksitoista, kaksitoista, nyt mennään kylään. Vierailimme siis Helmin luona ensimmäisen kerran 20.-21.7, juoksupäivinä 10 ja 11. Oli selkeästi liian aikaista. Kävimme vielä maanantaina kyläilemässä, jonka jälkeen päätimme ottaa tytön mukaan meille astutettavaksi. Kummatkin koirat olivat ensikertalaisia, joten epäilyjä löytyi paljon. Onnistuuko astuminen lainkaan, vai meneekö koko homma vain pelleilyksi?
Ensimmäiset päivät menivät kaikessa hiljaiselossa. Koiria ei kiinnostanut koko homma tuon taivaallista. Viikonloppuna Helmi kuitenkin paljasti kyntensä ja osoittautuikin aika rajuksi mimmiksi. Nykytyksestä, kirputtamisesta ja häseltämisestä ei tullut loppua. Take oli ihan epätoivoisena ja päädyimmekin pitämään kaksikon suurimmaksi osin erikseen herran mielenrauhan takia. Helmin "oireilu" tärpeistä alkoi jo perjantaina (juoksupäivä 16), vuoto väheni ja sen mielenkiinto Takea kohtaan nousi todella paljon. Neiti myös käänsi häntäänsä erittäin selkeästi ja vihjailevasti. Take tyytyi kuitenkin vain nuuskimaan ja tutkimaan morsiotaan vielä perjantain ja lauantain. Sunnuntaina (juoksupäivä 18) alkoikin sitten kuivaharjoittelu. Shibat nylkyttivät toisiaan vuoronperään, ongelmana vain se, että narttu oli urosta paremmin perillä siitä kumpaa päätä tuli nylkyttää. Aina kun Take tuntui pääsevän jyvälle hommasta, Helmi käännähti ja alkoi nylkyttää innoissaan Takea. Uros ei siis oikein saanut mahdollisuutta näyttää kykyjään. Omistajan osalta minkäänlaista apua ei hyväksytty, selkään hyppiminen lakkasi samointein omistajan kokeillessa nartun pannasta kiinni pitämistä sen paikallaan pysymisen toivossa. Eipä siinä, olemme vahvasti sitä mieltä että astuminen tulisi hoitaa luonnollisesti. Ei sillä, että pieni avittaminen olisi pahitteeksi, mutta mikäli koirat eivät itse kykene hoitamaan lisääntymistään, olkoot sitten lisääntymättä. Poikkeuksia tietenkin on yhdistelmästä ja koirista riippuen, mutta tämä tapaus ei sellainen mielestämme ole. Sunnuntai iltana käytiin jo lähellä, mutta Taken motoriikka petti ja se kellahti nartun selästä suoraan selälleen jalkojen lähdettyä nylkytyksen voimasta alta. 
Maanantai (juoksupäivä 19) alkoi samaan malliin kun sunnuntai. Helmi nyy-lll-kyyy-tt-tt-iiiii Takea kuin viimeistä päivää. Sää on lämmin, joten avasin parvekkeen oven ilmanvaihdon toivossa. Shiba pariskunta marssi parvekkeelle ja minä istahdin koneelle tekemään hommiani. Kuulin kuivaharjoittelun ääniä parvekkeelta, mutta ujon shiba herran takia en noussut katsomaan, mitä parvekkeella tapahtui...kunnes havahduin järkyttävään shiban kiljuntaan. Juoksin parvekkeelle katsastamaan tilannetta ja nalkissahan siellä oltiin. Helmi huuti dramaattisesti rauhoittelustani huolimatta, joten minun oli pakko nostaa varovasti kaksikko sisälle ja sulkea parvekkeen ovi. Muutaman sekunnin päästä Helmin huuta vaimeni ininäksi ja pian se rauhoittui kokonaan. Koirat olivat nalkissa noin 10 minuuttia, jonka jälkeen kummatkin asettuivat lattialle lepäämään autuas ilme kasvoillaan. Ensimmäisen astumisen kummitus oli siis karkoitettu nurkasta. Helmin aktiivisuus taso laski noin 150% ja nyt se makaili ja nukkui tyytyväisenä lattialla. Kaksikko vaikutti kovin uupuneelta ja ihmekkös tuo, olivathan ne leponsa ansainneet. Nyt odotammekin sitten, josko pariskunta olisi halukas yrittämään tänään vielä uudestaan. Helmi lähtee kotiin maanantai iltana ja käymme vierailemassa tyttöä vielä tiistaina ja mahdollisesti keskiviikkona. Toivokaamme että lopputulosta syntyy.


perjantai 12. heinäkuuta 2013

Sadako kasvaa, Helmin juoksut ja muuta sellaista...!

Kuvissa Sadako vauva on 5 päivää vanha. Odotan jo niin innolla neidin saapumista, etten usko sitä itsekkään. Tyttö on tuplannut painonsa jo reilusti ja nauttii äidin hellästä hoivasta. Koetan päivitellä kuvia kasvavasta shikoku vauvasta tänne niin usein kun niitä vain saan uusia kuvia.



Taken ja Helmin pentueprojekti etenee hyvin! Helmi (Kukanoksan Aka-Me) aloitti juoksunsa eilen ja matkaammekin ensi viikolla astuttamaan neitiä lauantaina, sunnuntaina, maanantaina ja tiistaina. Kävimme tapaamassa neitiä tiistaina ja nappasimme samalla muutaman kuvan Helmistä. Helmi on oikein näpsäkkä tyttö ja toivon todella, että pentue onnistuu. Yksi narttu pentu olisi määrä jättää nartun omistajien tyttärelle, joka on myös kiinnostunut näyttelyttämään mahdollista neitosta!

Ihana Helmi!
Keskiviikkona meillä vieraili sijoituspoikamme Kaldorei-pentueesta yhdessä omistajansa kanssa. Linus (Jikino Kensha no Malfurion) on kasvanut paljon ja kehittyy kokoajan. Poika on jo meidän Hitoa korkeampi, mikä oli mukava yllätys. Luustonvahvuutta löytyy myös ja mittasuhteet ovat ihan lupaavat. Voimme vain katsoa ja odottaa!






Routa käväisi Juhon kanssa ensimmäistä kertaa kehässä Hämeenlinna KRrrässä tuomarinaan Soile Bister ja oli hienosti ERI1 SA SERT ja ROP! Olen huippu ylpeä meidän miehistä <3


maanantai 8. heinäkuuta 2013

Odotus palkitaan!

Kuten monet toimiani seuranneet ja kanssani keskustelleet tietävät, suuri haaveeni on ollut omistaa joskus shikoku rotuinen koira. Aikaisemmin minulla ei ole ollut mahdollisuuksia toteuttaa tätä haavetta.... Aina tähän päivään asti! Syyskuun alussa meille kotiutuu Tanskan maalta kennel Supassion'sista pieni shikoku tyttö nimeltä Sadako. Jatkossa meillä asustavatkin siis kippuranelikko - kaksi akitaa, shiba ja shikoku. Tyttö tulee yhteisomistukseen kennel Yukiguni non kanssa, eli shibamme Taken kasvattajan kanssa. Olemme tehneet Katrin kanssa aktiivisesti yhteistyötä aijemminkin ongelmitta, joten miksi ei nytkin! Pennun nuoresta iästä johtuen sillä ei ole vielä virallista nimeä, mutta alla seuraa hieman perustietoja neidosta.
Shikokujen tilanne ei kokonaisuudessaan ole kerskailun aihe. Erisukuisia koiria on vaikea, joskin melkein mahdoton löytää. Tämä näkyykin shikokujen ja myös Sadakon sukutaulussa. Tytöstä seuraa lisätietoja kunhan se kotiutuu tänne Tampereen suunnalle syyskuussa!
(c) Jane Johansen

Pentueen isä Allaika's Eiko

Pentueen emä Sui-Saiki Van De Egmato