Voihan pentu. Kuka antoi luvan kasvaa? Kun hain Sadakon Tanskasta, se painoi noin 5 kiloa. Punnitsin neidin muutama päivä sitten ja vaaka näytti 7,2 kiloa! Kasvua siis havaittavissa, eikä ihmekkään. Toistaiseksi neidillä on ollut todella hyvä ruokahalu, mutta kuuleman mukaan (kuten usein akitallakin) se laantuu jossakin vaiheessa. We shall see! Alhaalla kuvaa vähän kehityksestä siitä kun kävin hakemassa neidin tähän päivään.
Esiintymistä pitää vielä harjoitella, mutta eiköhän se siitä. Toiveena olisi lähteä TOKOilemaan ja kokeilla agilityä neidin kanssa. Mejän kokeilu on myös toiveissa. Katsotaan miten aika riittää.
Elämä lauman kanssa ei oikeastaan ole ollut sen haastavampaa kuin ennenkään. Pentu tuo tietysti mukanaan tietyt asiat - koulutus, sosiaalistaminen jne. Mutta nämä olivat odotettuja muutoksia, eivätkä yllättäneet minua mitenkään. Joka päivä opitaan uutta ja edistytään. Sadako on vahvatahtoinen, mutta viisas kakara. Ei anneta kuitenkaan ulkokuoren hämätä, vaan pidetään silmä tarkkana ja säännöt selvinä. Kami on edelleen lauman selkeä pomo ja Sadako on selkeästi hahmottanut sen (tämä hyvä). Alussa neiti selkeästi kokeili rajojaan Kamin kanssa, mutta Kami näytti taidokkaasti kaapin paikan ja tekee niin yhä, mikäli pentu yrittää omia kolttosiansa. Takea kohtaan pennulla ei ole kovin suurta kiinnostusta muuta kuin leikkimielessä koirapuistossa ja metsässä lenkkeillessä. Hito taas tossukkana on pudonnut taas arvojärjestyksessä. Eipä se tunnu sitä haittaavan, kunhan vaan on ruokaa ja pehmeä sohva jolla kölliä <3
Shikokun tilanne SSKY:ssä (Suomen Seurakoirayhdistys) on hieman epäselvä saamiemme tietojen mukaan. Koska olen kahden muun shikokun omistajan kanssa aktiivisena mukana Akita ry:n toiminnassa, pyysimme hallitusta ottamaan asian esille. Voisiko shikoku ehkä kuulua Akita ry:n alaisuuteen? Mainitsin asiasta täällä ihan sen takia, että näiltä suhteilta on ihan turha kenenkään hyökätä itse yhdistyksen kimppuun. Eriävät mielipiteet voi osoittaa Hanna Pelkoselle, Katri Marttilalle, Riina Haapakalliolle ja Juho Hakkaraiselle.
Siirsimme pentuesuunnitelmiamme hieman. Meille ei siis ole tulossa akita vauvoja ennen ensi juoksuja. Syynä suunniteltujen vanhempien jälkeläisten vähäinen (olemattomat) tutkimustulokset. Kyse ei ole siitä, etteikö pentuja tutkittaisi vaan siitä, ettei omistajilla ole vielä ollut aikaa ja tarvetta sitä tehdä. Noh, odottaminen ei koskaan ole akitan kaltaisen rodun kanssa pahaksi. Onneksemme suunnitellut sijoituskodit ovat valmiita odottamaan pentujaan. Lisää plussaa tuo se fakta, että Juho on koko prosessin ajan kotona auttamassa tarvittaessa. Herra on lusinut kuukaudenpäivät kohta Skotlannin maalla ja palaa maahan vasta tammikuun alussa. Katsotaan kuinka tämä suunnitelma etenee!
Olemme suuntaamassa kuukauden päästä Viron maalle yhdessä shiba narttumme Nomin, akita neitomme Kamin ja ystäviemme koirien Ranin ja Anteron kanssa. Tietenkin mukaan lähtee myös ystäväni Mimmu! Voisi olla tylsää tehdä matkaa yksin. Katsotaan miten reissu etenee ja tuleeko menestystä. Kyseessä on kansallinen näyttely, mutta koska emme ole tällä kertaa CACIBien perässä, ei se haittaa tahtia. Toiveet ovat silti korkealla, niin kuin aina ;)
Mulla on aivan kytevä pentukuume ton Sadakohehkutuksen takia :(
VastaaPoistaHahaha :D Sadako on kyllä aika nami likka <3 Pentujahan on tulossa, mutta antaako Eena neidin tempperamentti periksi moiseen? :D
VastaaPoistaHmmmm... lähinnä kämpän koko ei taida enää antaa periksi tollaseen. Ei ainakaan kolmannelle suuremmalle rodulle :P Ehkä Eena ei suuremmin ottais nokkiinsa, jos pikkunen pysyis pikkusena :D
VastaaPoistaHaha :D no kyllä sulla on vielä aikaa, jätät oman kasvatin sitte ;)
VastaaPoistaHah :D Sitä vuosituhatta odotellessa.. :)
VastaaPoista